Hengellinen pohdiskelu

Ihmiselle on luonnollista monenlainen pohdiskelu. Ihminen etsii elämälleen suuntaa, kysyy elämänsä merkitystä ja kaipaa elämäänsä pyhän kosketusta. Hengellistä pohdiskelua voi kukin tehdä tavallaan. Yhtä jumalanpalvelus ja virret rauhoittavat, toinen kokee pyhän kosketuksen luonnossa. Kolmas lukee ja tutkii Raamattua. Neljännelle rukous on elämänehto. Viides on löytänyt hiljaisuuden retriiteistä.

Jokainen kaipaa arjen keskelle rauhallisia keitaita: hiljaisuutta ja hiljentymistä. Hetkiä, jolloin pääsee irtaantumaan kiireestä, hektisestä elämänrytmistä ja saa levätä, olla vaan. Sellaisissa hetkissä voi aistia Pyhän läsnäolon.

Yhä useampi suomalainen kokee pyhimmät hetkensä luonnossa ennemmin kuin kirkossa, tavallisemmin yksin kuin yhdessä. Seurakunnan tilaisuudet, jumalanpalvelukset, kerhot ja kokoontumiset kutsuvat myös  ihmistä pyhän ääreen. Ne tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä yhdessä ja antaa pyhän puhutella.